Euroopan kampanja työn mielenterveydestä alkaa 13. lokakuuta. Se ei luo velvoitteita, ja juuri siksi se on luettava tarkkaan

Mitä lähde sanoo

Psykososiaaliset riskit syntyvät työn huonosta suunnittelusta, organisoinnista ja johtamisesta sekä työn heikosta sosiaalisesta ympäristöstä. Sivu luettelee kymmenen tyypillistä olosuhdetta: liiallinen kuormitus, ristiriitaiset vaatimukset ja epäselvä rooli, sivuuttaminen työntekijää koskevissa päätöksissä, ei vaikutusvaltaa työn tekotapaan, huonosti hoidettu organisaatiomuutos, työn epävarmuus, tehoton viestintä, esimiehen tai kollegoiden tuen puute, henkinen ja seksuaalinen häirintä sekä hankalien asiakkaiden, potilaiden tai oppilaiden kohtaaminen.

• Stressi, ahdistus ja masennus ovat toiseksi yleisin työhön liittyvä terveysongelma eurooppalaisilla työntekijöillä.
• Lähes 45 % työntekijöistä ilmoittaa altistuvansa riskitekijöille, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti heidän mielenterveyteensä.
• Viraston vuonna 2022 tekemän OSH Pulse -kyselyn mukaan 27 % työntekijöistä kokee työn aiheuttamaa tai pahentamaa stressiä, ahdistusta tai masennusta. Kampanjan siteeraama vuoden 2025 kierros ilmoittaa 29 % ja lisäksi 37 % yleistä uupumusta.
• Haitallisimpien tekijöiden joukossa ovat epäsosiaaliset työajat ja työn intensiteetti.
• ESENER-kysely osoittaa, että psykososiaalisia riskejä pidetään vaikeampina hallita kuin ”perinteisiä”, ja että mikro- ja pienyritykset aliarvioivat niitä.

Sivu painottaa kohtaa joka ei ole tilastollinen vaan menetelmällinen: kun psykososiaalista riskiä tarkastellaan organisaation kysymyksenä eikä yksilön puutteena, sitä voidaan käsitellä samalla jäsennellyllä tavalla kuin muitakin työturvallisuus- ja terveysriskejä.

Oikeudellinen kehys, johon lähde vetoaa

Tässä sivu on nimenomainen: työhön liittyvien psykososiaalisten riskien hallinta ei ole vain moraalinen velvollisuus ja hyvä sijoitus, vaan ”puitedirektiivissä 89/391/ETY asetettu oikeudellinen vaatimus”, jota tukevat työmarkkinaosapuolten puitesopimukset työperäisestä stressistä sekä häirinnästä ja väkivallasta työssä. Työnantajalla on oikeudellinen vastuu varmistaa, että työpaikan riskit arvioidaan ja hallitaan asianmukaisesti, ja työntekijöiden osallistaminen esitetään menestystekijänä, ei kohteliaisuutena.

Direktiivi 89/391/ETY on direktiivi: se velvoittaa jäsenvaltioita saavutettavan tuloksen osalta ja on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Italiassa täytäntöönpano on asetus 81/2008, jonka 28 artikla lukee työperäisen stressin nimenomaisesti riskeihin, jotka on arvioitava riskinarviointiasiakirjassa. Velvoite on ollut voimassa vuodesta 2008 eikä kampanja muuta sitä: muuttuu huomio, ei soveltamisala.

Miksi tämä voi päätyä tietosuojasta vastaavan pöydälle

Arvioidakseen psykososiaalista riskiä se on mitattava. Yleisin mittausväline on työntekijöille suunnattu kysely. Sillä hetkellä kun kysely on jäljitettävissä henkilöön ja kysyy hänen psyykkisestä tilastaan, käsitellään terveystietoja — eikä yrityslomakkeella kerätty suostumus useinkaan riitä, koska työsuhteessa suostumus on lähes aina kyseenalainen. Tätä ei sano kampanja: se on seuraus, joka syntyy kun kampanja toimii ja organisaatiot alkavat mitata.

• Yhdistäminen ei tapahdu itsestään. Jos osastolla on kuusi henkeä, ”osastoittain yhdistetty” tieto tunnistaa jokaisen siellä työskentelevän.
• Nimetön kysely joka ei ole nimetön: osasto, ikäryhmä, palvelusaika ja sukupuoli yhdessä tunnistavat henkilön lähes missä tahansa alle kahdensadan hengen yrityksessä.
• Yrityksen omalla työkalulla jaettu lomake kantaa mukanaan vastaajan henkilöllisyyden, sanoi näyttö mitä tahansa.
• Käsittelyn jälkeen säilytetyt yksilölliset tulokset: arviointi palvelee asiakirjaa, ei henkilöstökansiota.

Kampanja käynnistetään 13. lokakuuta Brysselissä ja kestää vuodet 2026-2028 osana unionin työterveys- ja työturvallisuusstrategiaa 2021-2027. Se katsoo erityisesti uusiin tai sivuutettuihin ammattiryhmiin, toimialoihin ja alueisiin: juuri niihin, joissa ei vielä ole mitään menettelyä, mikä tekee niistä kiinnostavia neuvonantajalle ja epämukavia neuvottavalle.